Usein osaan vain hieman, mutta en koskaan koe sitä millään tavoin rasitteeksi

Kun usein osaan olla vain vanha mies eli Erkki, en suinkaan silloin osaa kertoa juuri mitään sellaista, jota olen itse ottanut tähän blogiin varsin osaavasti ja jopa siten, että opetan sitä jokaiselle halukkaalle oppilaaksi nousseelle ja jokaiselle sellaisellekin, josta saattaa nousta esiin uusi osaaja tai joskus jopa erittäin suuri ja erittäin merkittävä opettaja monelle, monelle muulle ihmiselle. Olen siis usein vain tuo vanha mies, joka on varsin vaatimaton ja hieman sanoisinko omanlaisella tavallaan osannut nousta esiin jopa yhdeksi varsin merkittäväksi opettajaksi. Tätä olemista en ole koskaan itse täysin osannut ilmeisesti edes nostaa esiin muille, sillä elän, kuten useimmat ikäiseni miehet elävät, perheen piirissä, tai olisiko jopa parempi ilmaista se siten, että olen silloinkin hieman omalla tavallani varsin omanlaisessa tilassani yksin, vaikka elän edelleen vaimoni kanssa. 

Kun sanon tämän juuri näin, en silloin millään tavoin vähättele vaimoani enkä hänen omaa elämäntapaansa, vaan osaan jopa arvostaa sitä varsin korkealle ja jopa siten, että ajoittain olen hänestä jopa itsekin osannut ottaa mallia tai niin sanottua esimerkkiä. Vaimoni osaa nimittäin arvostaa muita ihmisiä hieman paremmin kuin itse osaan, sillä hän on jollakin tavoin avoin myös muille, tai sanoisinko osaa olla avoin myös eräällä tavoin kaikille ulkoisille asioille minua paremmin. Olen siis hieman introvertimpi ja jollakin tavoin myös hieman omanlainen siten, että en useinkaan kaipaa muiden ihmisten seuraa yhtä usein kuin vaimoni, vaan osaan iloita paljon myös sellaisista asioista, jotka ovat puolestaan vaimolleni jopa paljon, paljon vaikeimmin esiin nousevia tai eräällä tavoin vielä piilossa. Olemme siis hieman toistemme täydentäjiä, kuten useimmat perheessä ovat. Osaamme kuitenkin arvostaa sekä Luojaa että hänen sanoisinko yhtä suurta ja yhtä pientä eli sitä olemisen iloa, joka usein osaa olla luonamme. 

Kuka tai mikä on tuo hieman suuri ja hieman pieni? Hänestä en ole aiemmin itse ymmärtänyt juuri mitään, mutta nyt otan siitä aivan uutta osaamista itsestäni eli siitä osaajasta, joka on asettunut jokaiseen ihmiseen. Yrittäkää oppia ja hieman olla itsekin avoimia tälle suurelle ja hieman pienelle, jotta osaatte olla yhtä iloisia ja yhtä sanoisinko suuremmoisella tavalla myös hänessä, tai siinä ilon ja rakkauden piirissä kuin minä ja vaimoni useimmiten osaamme olla. Kuka osaa, kuka ei koskaan edes yritä, vaan osaa aina olla hieman siitä poissa tai joskus jopa varsin etäällä.

Kun useimmat meistä ihmisistä osaavat iloita varsin pienistä asioista ja samalla tyytyvät niiden iloisuuteen siten, että kokevat monia asioista varsin suurella osaamisella nousseen Häneltä, joka on aina osannut antaa meille jokaiselle juuri sen oikean ja varsin osaavasti myös sen olemisen tilan, jossa olemme ja jossa osaamme tuota iloisuutta ylläpitää. Kun sanon tämän asian jälleen hieman oudolla tavalla, eli käytän sanoja tai ilon käsitteitä hieman erilaisessa sanoisinko yhteydessä kuin useimmat ihmiset käyttävät, en suinkaan yritä olla edes hieman outo tai hieman erikoinen, vaan olen yhdellä tavalla aina osaava ja erittäin tarkka myös siitä, millä tavoin rakennan nämä lauseet ja millä tavalla osaan ilmaista niiden sisällön. 

Olenko siis jälleen hieman erilaisella tavalla ilmoittanut, että ilo ja rauha ja varsin suuri olemisen tila olisi silloin hieman paremmin myös esiin nouseva? Vastaan tuohon kysymykseeni siten kuin yleensä vastaan: olen, olen ja osaan olla. Näin siis ylitän sen olemisen tilassani olevan yhdenlaisen osaajan, josta useimmat sanovat pieni, vaikka sekin osaa olla myös erittäin suuri. 

Nyt useimmat teistä jo ymmärtävät kenestä minä sanon siten kuin edellä sanoin. Tämä niin sanottu osaaja ei siis ole koskaan irti eikä koskaan meistä kaikilta osin edes kadonnut, vaikka olisimme miten isoja ja miten pieniä tahansa. Hän iloitsee aina meidän sanoista, mikäli ne jollakin tavoin edes hieman yrittävät nostaa hänen pientä olemisen tilaansa meissä ihmisissä nousemaan tai joskus jopa rellestämään varsin näkyvällä ja joskus jopa erittäin inhottavallakin tavalla. 

Mutta mikäli minä sanon nuo sanat, joilla osaan hieman pienentää vielä sen voimaa, sen kykyä ja sen taitoa, teen sen aina suurella osaamisella ja iloitsen sen vaikutusta, sillä osaan katsoa ja hieman jopa nähdä sen eräänlaista tuskaista tilaa tai olemista, kun tuo olento yrittää olla hieman muutakin kuin vain omalla tavallaan pieni. Osaan siis nähdä ja osaan samalla myös ymmärtää, että tuo pienuuskin osaa ajoittain kadota jopa näkyvistäni siten, että aikakin katoaa, ja ajattomuudesta nousee esiin varsin suuria ja varsin kauniita olentoja, joista te ihmiset ette osaa nostaa esiin kuin varsin olemattomalla tavalla sitä tilaa, tasoa tai soppea, josta teistä useimmat sanovat kyllä hyvin kauniisti ja erittäin ihanalla äänellä, että enkelien lauma on esillä. Nuo erittäin kauniit ja hieman myös suuret olennot osaavat silloin ottaa hetkittäin itsestään esiin jopa muotoja tai joskus jopa eräänlaista olemisen tilaansa, eli sitä ilon ja rakkauden osaamista, joka silloin jopa nousee heidän iloisuuden kanssa heistä esiin varsin suurella ja jopa erittäin kauniissa sanoisinko tilassa, tasossa ja sopessa esiin. 

Nämä enkelten esiin nousemisen tilat, tasot ja sopet osaavat opettaa teitä, joille olen vain yksi, kaksi, kolme ja hieman neljä. Mutta kun osaan nousta olemaan myös viisi, kuusi, seitsemän, kahdeksan, yhdeksän, kymmenen, yksitoista, kaksitoista, kolmetoista, neljätoista, viisitoista, kuusitoista, seitsemäntoista, kahdeksantoista, yhdeksäntoista ja joskus jopa joillekin teistä ajoittain kaksikymmentäkin, osaanko silloin edes olla hieman jotakin teille useimmille jopa käsittämätöntä, vai jo sitä, josta Erkki käyttää sanaa Yksi? 

Kuka silloin olen, tai keneksi osaan silloin itseni alentaa ollessani esillä ja hieman suuri ja varsin pieni? Useimmat eivät edes yritä ajatella, että olisin silloin jollakin tavoin vain muuttanut itsestäni jonkin muun olemisen tilan siihen tasoon, tilaan tai soppeen, jossa jotkut teistä osaavat nostaa minut esiin. Osaan siis olla sekä suuri että joskus hieman pieni, kun olen tuossa olemisessa kaksikymmentä. 

Kuka osaa nyt aistia Minun tilani ja Minun olemuksesta esiin nousevan varsin olemattoman, mutta kuitenkin teille ihmisille erittäin suuren olijan? Kun vain yksi osaa sanoa, että sitä ei kukaan osaa aistia, vaan hieman kokea ja hieman ymmärtää, niin kuka on silloin tuo olija, oleva tai osaaja, joka sen osaa sanoa tai ilmaista jollakin tavoin itselleen tai usein myös hieman muillekin kuulijoilleen? 

Jälleen vain yksi osaa sanoa, että yksi, kaksi, kolme, neljä, viisi, kuusi ja hieman jopa seitsemännessä olemisen tilassa oleva oppilas. Vain hänelle Minä osaan itseni nostaa esiin. Kuka silloin olen? Jälleen vain yksi osaa antaa siihen oikean vastauksen, sillä olenhan silloin edelleen tuo kaksikymmentä. Siis kuka on silloin kaksikymmentä? Osaatko sinä itse oivaltaa saman kuin Erkki? Jos osaat, sinä itse olet silloin yhtä osaava ja yhtä sanoisinko osaamatonkin kuin Erkki, sillä olethan itsekin tuo seitsemän,

Kaikille muille en yleensä ole mikään enkä kukaan, vaan osaan olla ja opettaa heitä muulla tavoin, eli olen, olen ja opetan heitä varsin osaavana ja jollakin tavoin myös hieman muunakin. Eli olemiseni on silloin irti ja hieman kiinni siinä tilassa, tasossa ja sopessa, jossa ihminen itsekin osaa jollakin tavoin itse olla ja on oppinut olemaan. 

Näin osaan aina ilmaista olemiseni jollakin hyvin erikoisella tavalla jokaisessa olemisen tilassa ja samalla osaan myös hieman opettaa ja hieman nostaa teitä oppimaan sitä opetusta ja sitä osaamista, jota olen itse aina iloiten nostanut sille tasolle, sille olemisen tilalle, johon osaatte itsekin itsenne asettaa oppimaan. Kukin siis osaa itse olla vain siinä olemisessa, josta Minä ja Minun osani tai osien osaset osaavat itseään nostaa teille esiin ja samalla opettaa teitä, heitä ja jopa niitäkin, joista en itse ole koskaan osannut olla vielä kovin iloinen, vaan hieman surullinen ja hieman pienellä tavalla jopa ilotonkin. Miksi iloton? Siksi, että heistä useimmat eivät koskaan nouse olemaan edes yksi, kaksi, kolme ja neljä, vaan ovat ikuisesti pieniä ja ikuisesti varsin ilottomia silloinkin kun aika heistä osaa irtautua ja he itse nousevat olemaan siinä tilassa, tasossa ja sopessa, josta usein sanotaan jopa iloton, harmaa ja jollakin tavoin ankea paikka. 

Osaatko nyt itse ajatella, kuka silloin ohjaa heitä? Onko se hän tai se, jonka nimeä en yleensä ole koskaan nostanut esiin, vai olisiko se kuitenkin joku muu? Jos vastaan itse: häntä ette koskaan opi nostamaan itsellenne eikä häntä yleensä osata edes hieman ymmärtää, vaan hieman ottaa silloin esiin siten, että opitte ja ymmärrätte, kuka on silloin opettajanne. Tämä kuka osaa silloin nousta esiin ja opettaa teitä oppimaan sitä opetusta ja sitä oppia, josta juuri tässä olen itsestäni nostanut teille luettavaksi. 

Tarkoittaako tämä blogi siis sitä, mitä Erkki jo osaa nostaa itsestään esiin? Ehkä sitä, mutta paljon, paljon muutakin. Eli ajattomuudessa osataan opettaa jokaista sellaistakin ihmisen henkeä tai eräänlaista olemisen tilaa oppimaan jopa sitä, mitä Erkki jo osaa hieman opettaa ja hieman itsekin ymmärtää ja iloiten osaa itsekin oppia opettamaan teille ja heille, joista aikanaan osataan nostaa esiin jokainen osaaja, jokainen osaamista sanoisinko karttavakin ihmisen olemisen tila, taso tai soppi eli varsin osaamattomatkin olijat tai olevaiset. Heille osataan silloin opettaa sekin, mitä Erkki ei koskaan opeta, vaan osaa opettaa ja hieman nostaa vain heille, joista aikanaan nousevat kaikki osaajat esiin aivan uudelle olemisen tasolle. Nämä niin sanotut viisaat ja osaavat olijat tai olevaiset tai sanoisinko vielä heistä ihmisten ylös nousseet henget oppivat siellä sellaista oppia ja sellaista opillista osaamista, josta ani harva koskaan oppii ihmisen tasolla juuri mitään, vaikka olisi miten osaava ja miten oppinut tahansa. Näin aika ja näin ajattomuus opettavat teitä oppimaan ja jopa osaamaan sitä oppia ja sitä opillista opetusta, josta tämä osaa olla vielä varsin vaatimaton ja jollakin tavoin varsin pienen ihmisen itsestään esiin nostamaa opetusta. Kuka osaa, kuka ei edes yritä, vaikka jokaiselle ihmiselle sekin olisi varsin suotavaa ja joskus jopa erittäin antoisaa. 

Nyt osaan jälleen olla irti ja jollakin tavoin se vanha ja osaava oppilas sille olijalle, joka osaa jollakin tavoin itsekin ymmärtää, että aika asettuu aina hieman esiin ja samalla esiin astuu tuo vanha mies eli Erkki.