Uusimmat osaajat eivät koskaan ota itseään esiin, vaan minä, joka olen aina yksi, kolme, neljä, viisi, kuusi ja seitsemän opetan heitä ottamaan itse itsensä nyt esiin uudella ja erittäin ihanalla tavalla

Usein osaatte olla vain yksi, kaksi, kolme, vaikka moni teistä pääsisi varsin hyvin tasoille neljä, viisi ja ajoittain kuusi, mutta ani harva koskaan tasolle seitsemän, elleivät itse olisi jopa varsin kyvykkäitä ja hieman myös uudempia osaajia eli eräänlaisia kykyjä ja taitoja. Ketkä osaavat silloin olla hieman noiden uudempien osaamisten esiin nostajia? Useimmat heistä eivät sitä itse koskaan tiedä, vaikka osaisivat olla hieman jopa viisi, kuusi ja hieman ajoittain itsekin seitsemän. Nämä, teille ihmisille merkitsemättömät, niin sanotut olemiset ovat aina osanneet itse nostaa teidät jopa tasolle viisi, mutta ei enää tasoille kuusi saati seitsemän. 

Kuka siis osaa, kuka ei koskaan edes nosta itse itseään edes hieman kolmeksi ja hieman neljäksi, vaan pysyy aina varsin tavanomaisella tasollaan eli sillä nimenomaisella tasolla, jota osaatte aina olla jopa siten kuin ihminen osaa ja on aina oppinut olemaan jopa syntymästään alkaen. Eli sillä nimenomaisella olemisen tasolla, joksi on aina osattu nostaa vain varsin osaamaton ja hieman itsekin alisteinen ihminen. 

Kun nyt osaatte hieman jopa itsekin ymmärtää, miksi sanon, että olisitte silloin vain varsin osaamaton, vaikka moni osaa olla jopa erittäin kykenevä ja erittäin osaava pysymään varsin suurena ja varsin isona, mutta eivät itse olisi edes hieman kiinnostuneita oppimaan sitä tai sen kaltaista osaamista, jota minä osaan opettaa. Kuka osaa silloin jo itse yrittää olla hieman pieni, mutta jollakin tavalla aina varsin kykenevä ja jopa erittäin ymmärtäväkin? Osaatko itse nyt hieman pohdiskella, miksi sanoin näin, tai miksi otin esiin tämän asian? Useimmat eivät edes yritä, vaikka se olisi heille itselleen nyt erittäin tarpeellista tai ainakin varsin osaamista eli kykyä ja taitoa edistävää. Miksi, jos edes osaavat ymmärtää hieman muuta kuin sitä, mitä sanotaan henkiseksi? Niin, ehkä heille itselleen silloin avautuisi uusia osaamisalueita varsin suuresti tai jopa erittäin kyvykkäiden osaamisten avulla.
Nämä teille vielä erittäin vaikeat ja jollakin tavoin hyvin, hyvin erikoiset olemiseenne vaikuttavat osaamiset eivät koskaan avaudu siten kuin yleensä osaatte itse itseänne opettaa, eli ovat vielä hieman muulla tavoin esiin nousemassa, mikäli olisitte edes ajoittain niin sanotusti itse irti itsestänne. Eli sanoisinko osaisitte hieman meditoimalla avata jopa varsin suuria ja varsin avoimeksi itsensä avaavien osaamisten niin sanottuja avaajia itsellenne. Tämä on se syy ja se tarve olla ajoittain hieman irti ja hieman kiinni itsestään, eli tehdä eräänlaisia olemiseenne vaikuttavia avaamisia.

Kun nyt yksi, kolme ja hieman neljäkin osaa ymmärtää ja jopa itse avautua neljän niin sanotulle teemalle eli tarpeelle olla esiin nouseva tai joskus jopa esillä olevakin, osaatko sinä, joka olet hieman valmis kokemaan itse avautumista itsellesi siten, että vaivut vai hetkittäin hijaisuuden tilaan, eli olet irti siitä olemisesta, jossa olet usein ollessasi toimelias tai hieman kiireinen? Jos sanot, että haluat, asetu juuri nyt hetkeksi olemaan poissa tästä lukemisesta ja asetu olemaan vain hiljaa, eli pitäydy jopa itsestäsi hieman irti ja ole vain...

Kuka asettui sinuun, kun olit hetken poissa ja hieman irti kehostasi tai ainakin osasit olla hieman siitä irti? Kuka silloin osaa sinuun mennä? Usein osaat itse jopa sanoa, että ei kukaan eikä mikään, mutta olisiko sittenkin joku, jokin tai eräs silloin sinussa? Jos sanot, että ehkä on, mutta et osaa sanoa kuka heistä, sinun olisi silloin itsesi hieman osattava ajatella, kuka heistä nousee ensin, ja kuka viimeisemmäksi? Jos sinä osaat jopa aavistaa, että joku, sinulle avautuu silloin vasemmasta aivolohkostasi pienen pieni avoin tila sille. Mutta jos et osaa, sinulla avataan vain oikealta aivosi takaa sijaitsevasta pienestä lokerosta tai tilasta tai sopesta varsin osaava, mutta erittäin iloinen ja hieman pienempi osa sitä jokua kuin muuten avautuisi, sillä ethän ole silloin yhtä suuri ymmärtäjä kuin tuo kyseinen osaaja eli joku. Olet siis hieman liian pieni ymmärtämään, että osaisit olla myös joku tai jokin tai eräs, jos aavistaisit olevasi jokin heistä.
Joku on siis näiden kolmen eräänlainen osa siitä pienen pienestä tilasta, tasosta tai sopesta, josta osaavat asettua esiin myös jokin ja eräskin varsin suurella ja varsin iloisella mielellä esiin, mikäli sinä olisit osannut asettaa heidät itse itsestäsi esille. Kukin heistä tai noista pienen pienistä lokeroista siis sijaitsee sinun aivoissasi. Niiden yhdenlaiset osaamisen sanoisinko ovet tai salvat osaavat siis sijaita sinussa ja sinun aivojesi eräänlaisissa tiloissa, tasoissa ja sopeissa ja pyrkiä esiin jollakin uudemmalla tavalla sinusta itsestäsi. Niiden yhdenlaiset sopet ovat siis aina lukittuina, mikäli ihmisen oma tarve ei koskaan ole edes hieman nostanut niitä sinusta esiin ja samalla opettanut niitä asettumaan hieman esille ja hieman irti siitä lokerosta, jossa ne ovat aina osanneet sijaita aivojesi takana olevissa lokeroissaan hieman piilossa ja hieman esiin pyrkimässä.

Kun nyt olen jälleen kertonut hieman sinusta esiin nousevista tiloista, tasoista ja sopeista, niin oletko koskaan itse yrittänyt jollakin erikoisella tavalla aistia sitä tilaa, sitä olemista ja sitä osaamistasi, jota osaat nyt nostaa itsellesi siten, että opit jopa paljon, paljon nopeammin ja paljon, paljon sanoisinko syvemmin osaajaksi kuin esimerkiksi ne osaajat, jotka ovat itse osanneet avata noiden lokeroiden ovet itsestään avoimiksi, tai joskus jopa opettaneet ne sitomaan ovensa aina olemaan irti tai jollakin erikoisella tavalla varsin avoimia. Kuka silloin olisi se osaaja, josta sinä olisit itse itsesi osannut opettaa esiin? Tuskin osaat siihen vastata, sillä ethän olisi silloin enää pieni, vaan suuri. Pienimmät eivät osaa edes yrittää, vaan ovat ikuisesti kiinni siihen olemiseensa, johon ovat itse itsensä oppineet asettamaan. Eli asuvat ja ovat ikuisesti vain pieniä ja sanoisinko varsin osaamattomia olemaan henkisesti hieman avoimia ja samalla myös varsin osaavia. Monet teistä, rakkaat lukijat, eivät alistu sille totuudelle, jota olen nyt opettanut teille varsin suurella ja varsin sanoisinko osaavalla tavalla, sillä olette sekä osaatte olla vailla oppisen iloa ja sen esille nostamaa rakkauden huumaa, josta silloin olisi osattu sanoa, että olette, opitte ja osaatte joskus jopa itsekin ajatella sitä olemistanne, jota osaan teille hieman jopa opettaa ja nostaa esiin varsin suurella kyvyllä ja suurella taidolla.
Kuka siis osaan nyt itse olla, kun olen osaava ja jopa oikein sovelias opettajakin teille? Kukaan teistä ei osaa vastata, sillä eihän ole ketään eikä mitään siihen olemisen tilaan nostettu, jossa osaan olla ja opettaa jokaista halukasta, jokaista osaajaa, jokaista ihmisen poikaa, ihmisen tytärtä tai jopa häntä, jolle ei ole koskaan sallittu nousta esiin sukua tai sen eräänlaista kykyä ja taitoa, sitä edes hieman kokea. Miksi hekin osaavat sitä kaivata tai ainakin pyytää? Siksi, että siihen osaa asettua aina vain eräs, ei koskaan enää joku eikä jokin, vaan ikuisella osaamisella opetettu uudempi olija tai oleva, jolle ei ole nostettu edes sukua esiin, vaan se osaa itse sen jollakin perin omanlaisella tavallaan sopeuttaa esiin nousemaan tai jopa ottamaan itse itsestään esiin. Nämä niin sanotut sukupuolettomat ihmiset ovat aina hieman onnettomia tai ainakin hieman alisteisia niille osaajille, joille on osattu antaa suku. Tarkoitan, että on olemassa yksi, suvun perimässä oppinut, silloin olemaan vain suvuttomalla tavalla esillä ja hieman piilossa heissä.
Osaatko sinä nyt itse yrittää asettua heidän tilaan eli olla hieman sukua vaille? Tuskin osaat, sillä ei ole ketään eikä mitään sellaista tapaa, sellaista keinoa, josta siihen opitaan ja jollakin tavoin osataan sitä edes hieman kokea, vaikka kaikille ihmisille sekin saattaa joskus olla mahdollista. Miten tai millä tavoin? On aika, on ajattomuus, mutta osaatko sinä jo hieman yrittää oppia kokemaan myös uudempaa olemista, eli asettua kokijaksi ja hieman kenties myös osaajaksikin sille olijalle, josta tuo olemisen taso on osannut nousta esiin?
Jälleen yksi vastasi, että ei, ei todellakaan. Kuka silloin ymmärsi, että siihen olemiseen ei ole kenenkään syytä asettaa itseään edes pienen pieneksi ajaksi? Vastaatko sinä, vai vastaanko minä? Erkki haluaa, että minä itse vastaan, sillä ei ole ketään muuta eikä edes sitä, mihin osaisitte silloin asettua edes hieman, vaan hieman enemmän. Kuka silloin ymmärtää, että olisi aina osattava pysyä siitä irti ja hieman poissa, sillä aika osaa silloin itse asettua esiin ja nostaa esiin erään osansa meistä jokaisesta hieman esiin ja hieman pitää myös piilossa, jotta se ei olisi edes suuri, vaan varsin, varsin olematon.

Näin siis ajattomuuskin pelkää ja hieman aristaa sitä osaajaa, jota ei kenenkään olisi koskaan syytä lähestyä tai nostaa itsestään edes hieman esiin. Miksi sitä ei koskaan itseään osata poistaa meistä ihmisistä? Sitä minä en tiedä, enkä koskaan ole edes osannut ajatella, vaikka olen jopa erittäin osaava ja erittäin kyvykäs olemaan opettaja jopa sille osallenikin, jota en halua koskaan ottaa edes itsestäni esiin, vaan asettaa sen erittäin, erittäin etäälle itsestäni. 

Kuka olen, kun sanon näin? Olen omalla tavalla vain Erkissä oleva tila, taso tai soppi ja hieman monen, monen elämän opettama olento, olija tai olevaiseksi itsensä ilmentänyt osaaja. Eli varsin suuri ja varsin kyvykäs, mutta aina valmis opettamaan jokaista, aivan jokaista, halukasta ihmisen lasta. Näin olen siis hieman muutakin kuin vain Erkistä esiin noussut osaaja ja hieman omanlaisella tavalla tuo opettajaksi itsensä opettava voima, kyky ja taito. 

Osaatko jo hieman kertoa myös omasta itsestäsi sitä, millaiseksi olet itsesi nyt osannut nostaa? En, sillä ei ole ketään eikä mitään, mitä osaisin itse kertoa sinulle ja kenelläkään muullekaan lukijalle, joka ei sitä edes ymmärtäisi eikä osasi edes ottaa esiin itse itsestään kuten Erkki sen jo osaa tehdä. Hänelle olen vain ystävä, josta olen hieman opettanut häntä kokemaan ja hieman ymmärtämään, mutta en koskaan kovin suurella tavalla kertomaan. 

Oletko siis vain ystävä Erkille, vai osa häntä? Ihana kysymys, sillä olethan itse hieman Erkki ja hieman minä? Vastaan siihenkin vain kuten edellä, että aika osaa vain ottaa itsensä nyt esiin, joten en ota sitä edes hieman esiin, vaan palaan siihen hetken päästä tai joskus myöhemmin, kun Erkki on itse siihen valmis. Nyt olen vain ystävä ja hieman muutakin ja jollakin tavoin eräänlainen osaaja ja jopa sitä, mihin sinunkin olisi joskus syytä oppia itsesi opettamaan ja hieman nostamaan, jotta olisitte edes se tai sitä, mihin Erkki on jo itse itsensä opettanut. Nyt aika etenee, ja minun on jälleen syytä oppia olemaan vain yksi, kaksi, kolme ja hieman neljä.