Kun yksi osaa, ei ole koskaan täysin varmaa, että kaikki osaavat, sillä eihän ole ketään, jolle aika ei olisi nyt erittäin sopiva ja jopa erittäin opettava. Tämä niin sanottu ikuinen osaamisen taika lienee varsin harvalle osattu nostaa esiin, sillä aikaa ei koskaan osata ottaa esille eikä edes yrittää kahlita siten, että sitä osataan edes hieman hallita tai hieman ymmärtää, vaikka aikakin on vain osittain esillä ja hieman piilossa oleva voima, kyky ja taito. Eli kuka osaa nyt itse ottaa ajan esiin ja asettaa sen hieman sivuun, jotta itse pääsee ajattomuuden tilaan.
Yleensä kun sanon tämän lauseen moni olettaa sen merkitsevän eräällä tavalla sekä kysymyksen esittämistä että jopa eräänlaista ihmisen tilassa olevaa olevaista. Näin asia ei suinkaan ole, vaan tuo "kuka" on eräänlainen tila, taso tai soppi. Miksi sitten sanon sen varsin epämääräisesti, jos kuitenkin sillä tarkoitan aivan jotakin muuta? Yleensä osaan sanoa sanottavani jopa erittäin osaavasti tai ainakin siten, että jokaiselle sanomani osaa olla varsin selkeä tai jollakin tavoin ymmärrettävissä, mikäli olen omana itsenäni edes se tai sitä, miksi osaan itseni ajoittain asettaa. Olenko sitä aina? En, en todellakaan ole, vaikka osaan kyllä hieman itsekin aavistaa, että osaisin opettaa ja hieman jopa yrittää pohtia osaamistani itsekin ollessani niin sanotusti normaalissa ihmisen tilassani eli Erkkinä. Kuka olen silloin, kun olen hieman muuta kuin vain Erkki? Niin, siihen en osaa itse ottaa juuri nyt edes mitään, vaikka olen usein osannut, sillä juuri nyt olen hieman muutakin kuin se tai sitä, joka olen osannut olla hieman aiemmin ollessani vain oma itseni ja hieman muutakin. Tämä nykyinen osaamiseni lienee hieman muuttunut tai ainakin hieman muuta kuin aiemmin, sillä olenhan asettunut yhteen tilaan oman korkeamman minäni kanssa hetki sitten eli muutama päivä aikaisemmin. Siitä olen jo hieman nostanut esiin uudempaa oppia tässä blogissani jo aiemminkin, mutta nyt otan jälleen hieman lisää ja hieman muuta kuin aikaisemmin. Tämä olemiseni ei siis ole osannut olla kovin kauan aikaa edes esillä, vaikka olen ottanut itseni esiin useina erilaisina tiloina, tasoina tai soppeina tässä blogissani varsin usein ja varsin osaavalla tavalla. Katsokaa hieman aikaisempia blogejani. Niissä olen ajoittain hieman muuta kuin nykyisin osaan jo olla ja olen oppinut hieman olemaan, vaikka en todellakaan osaa edes itse oivaltaa, millaisena osaan nykyisin itseni ottaa esiin ollessani hieman Erkki ja hieman muuta kuin vain se tila, se taso tai se soppi, joka olin hetkittäin muutamia päiviä aikaisemmin. Kuka silloin oppi olemaan hieman suurempi ja hieman osaavampi kuin osaan itse nyt itsenäni olla ollessani vain Erkki? Tässä yhteydessä sanon osaavani olla eräällä tavoin vain ihmisenä, en siis se sama "kuka", josta otin esiin hetki sitten yhden tilan, tason tai sopen.
Nyt moni lukijani ei osaa edes ajatella, miten erikoisia nuo olemiseni tasot saattavat olla, vaikka olen aina hieman ihmisen tilassa ja samalla myös osaan asettua olemaan joku, jokin, eräs, uusi, uudempi ja ajoittain jopa yksi, kaksi, kolme, neljä, viisi, kuusi, seitsemän, kahdeksan, yhdeksän, kymmenen, yksitoista, kaksitoista, kolmetoista, neljätoista, viisitoista, kuusitoista, seitsemäntoista, kahdeksantoista, yhdeksäntoista, kaksikymmentä eli yhdellä tavalla varsin kyvykäs ja erittäin osaava. Eli osaan asettua olemaan hieman myös Yksi.
Tämä Yksi lienee se osaaja, jota kukaan meistä ei koskaan varsinaisesti ymmärrä eikä ota esiin siten, että Hän olisi edes hitusen hitusta suurempana esillä, vaan osaamme olla varsin olemattomalla tavalla hieman Hänessä ja Hän meissä, mikäli opimme asettumaan edes hieman siksi tai sellaiseksi, joka osaa itse oppia olemaan se tai sitä, miksi itse itsemme olemme osanneet nostaa eli kaksikymmentä.
Kuka on silloin esillä. Jälleen Erkki nauraa, sillä nyt hän itsekin vasta oivalsi, että tämä kuka on tuo kaksikymmentä. Useimmille tätä kukaa ei koskaan nouse edes esiin, sillä osaahan tämä kaksikymmentä asettua olemaan varsin pienikin eli kykenee olemaan aina jollakin tavoin jopa me tai sinä tai minä tai jokainen ihminen siten, että se osaa asettua olemaan se voima, se kyky ja se taito, joka ylläpitää sitä osaamista, jolla me osaamme olla ihmisen tilassa varsin osaavia ja varsin oppivia.
Eli jälleen palataan samaan kysymyksen asetteluun kuin otsikossa. Eli oletko aktiivisesti esillä, vai oletko edelleen varsin osaamaton pieni ihmisen tilassa oleva olevainen, eli normaalisti sanottuna niin sanotussa ihmisenä oleva olevainen eli se osaamaton ja oppimaton olento, joka elää varsin sulkeutuneena samassa tilassa aina ja samalla tavoin kuin syntyessään ihmiseksi?
Jos sinulle tämä esittämäni kysymys on hieman roisi tai hieman ymmärtämättömästi esitetty, sinun olisi silloin osattava ajatella, että en suinkaan sano sinua enkä ketään muutakaan ihmistä osaamattomaksi siten, että he eivät ymmärrä olevansa hieman jopa osaavampia kuin syntymähetkellä, vaan sanon, että ihmisen omat kyvyt olla henkinen ja samalla myös osaavampi kuin syntyessään olisivat silloin jollakin tavoin suuremmat, mikäli hän olisi edes yrittänyt nousta olemaan jotakin ihmisen tasoa korkeampi. Eli osaisi edetä, osaisi yrittää ja oppisi olemaan joku, jokin tai peräti eräs, mikäli osaisi olemaan irti ajan kahleesta edes hetkittäin.
Tätä on oppia, tätä on osata ja tätä olisi olla ajattomuuden reunalla tai peräti oppia asettumaan hieman tai hieman pidemmäksikin ajaksi olemaan osaava oppilas, osaaja, uusi, uudempi ja kuka tietää joskus peräti tuo osaaja, joka osaa asettua kuuntelemaan itse Häntä, josta olen aina sanonut Yksi, eli olemaan itse oppilas Hänelle. Tämä Yksi lienee jo hieman osaavammin ymmärrettävissä silloin sekä Opettajana että ystävänä, josta olen aiemmissa kirjoissani osannut kertoa erittäin osaavasti varsin ihania opillisia ohjeita tai jopa eräänlaista henkisyyden teemaa.
Joku saattaa nyt osata ajatella hieman, kuten osaan itsekin, että eihän noita kirjoja ole edes julkistettu. Vastaan hänelle, että odota, sillä aika siihen ei ole valmis, vaan odottaa sinua ja monia muita lukijoita. Miten uskon asian näin olevan, eikö osaamiseni ole osannut asettaa kirjojani esiin? Ei, ei ole, sillä olenhan silloin osannut vain tehdä niille eräänlaisen alun eli käsikirjoitukset. Joku muu saa tehdä nuo kirjat eli painaa ja julkistaa. Minulle riittää olla vain tekijä ja hänen eräänlainen oppilas, eli osata asettaa itseni esiin ja kirjoittaa saamani teksti sekä koneelle että myös paperille. Kuka osaa, kuka oppii ja kuka yrittää opettaa, lienee nyt ymmärrettävissä, sillä onhan ajalle osattava antaa aikaa olla valmis. Tämä asia osaa siis olla varsin omanlaisella tavallaan aina esillä ja esiin nousemassa, mikäli aika osaa asettua olemaan valmis.
Kun useimmalle aika on aina erittäin ikävällä tavalla este, se lienee silloin varsin haluton ja varsin osaamaton asettumaan olemaan halukas tai niin sanotusti antoisa. Mutta mikäli ajalle nousee esiin myös uudempi tila, taso tai soppi, se osaa hieman olla irti siitä osaamattomuudesta, jossa se osaa itseään aina ottaa esiin siten kuin yleensä eräänlainen toinen osaamaton osaa olla esillä ja uinua varsin kiireettömänä ja jopa erittäin ikiunessa. Kuka hän on? Nyt Erkki ymmärsi, että yksi, kaksi ja kolmen eräänlainen uudempi osaamisen tila. Eli ajalle asettuu silloin esiin varsin kyvykäs ja varsin osaava muoto, tai pitäisikö vielä kuitenkin ilmaista asia siten, että ajan teema iloiten avaa erään uuden portin avoimeksi sille olemiselle, josta avautuu varsin iloisena eräs uudempi kyky ja uudempi taito myös ajalle. Tämä uudempi kyvykkyyden eräänlainen tila, taso tai soppi opettelee silloin nousemaan ihmisen tilaan sekä osaa myös olla hieman esillä ajalle itselleen siten, että aikakin herättelee eräänlaista olemisen sanoisinko osaamista esiin itsestään. Aikakin osaa siis asettua esiin ja oppii samalla hieman itsekin yrittämään nousta oppimaan uutta ja jopa jollakin tavoin olemaan hieman aktiivisempi kuin yleensä, sillä osaahan Yksi olla varsin osaava ja varsin oppiva ollessaan myös hitusena ajassa. Kuka ymmärtää, kuka ei koskaan edes halua yrittää ymmärtää, vaan sulkee itsensä kaikesta osaamisesta irti? Tässä osaan tehdä nyt varsin osaavasti uudella tavalla erittäin merkittävän kysymyksen jokaiselle lukijalle.
Jos nyt joku lukija ei vielä ole kaikkea osannut ottaa itselleen siten esiin, että minä osaan aistia jokaista lukijaa hieman, hänen lienee silloin osattava hieman olla irti ja samalla opittava olemaan jopa avoin sille osaamiselle, josta edellä otin hieman uudempaa opetusta esiin. Tätä on opettaa, tätä olisi osattava olla itsekin, jotta oppisen taika osaisi olla varsin, varsin avoin ja erittäin antoisa opettaja jokaiselle lukijalle. Joku ymmärtää, joku ei koskaan, vaikka itse olisi siihen halukas, sillä aika saattaa hänelle asettua olemaan hieman este ja samalla erään toisen osaajan oleminen asettuu poikkiteloin. Kuka silloin osaa olla hieman irti, ja minäkin olen silloin sivussa.
Jälleen sanontoja ja eräänlaista viisautta, jonka ymmärtäminen saattaa olla silloin jopa osaajallekin varsin vaikeaa, vaikka osaajat yleensä osaavat ymmärtää varsin osaavia ja varsin osaamattomiakin olevaisia, sillä olemmehan aina osanneet aistia toistemme kyvykkyyttä ja eräänlaista karmallista tilaa varsin osaavasti ja jopa erittäin iloisellakin tavalla. Miten se olisi edes heille tai sinulle mahdollista? Olemalla vain esillä ja samalla aistimalla sekä muiden osaamista että eräänlaista olemisen tilaa, joka saattaa nousta esiin eräänlaisena näkynä eli auran muodossa tai sitten vain eräällä tavoin tietoisuutena.
Kun minä en osaa usein nähdä auraa enkä useinkaan edes aurasta kohoavia värien kirjoa, joudun vain ottamaan samat tiedot esiin itsestäni hieman toisella tavalla. Miten, sinä saatat kysyä, mikäli osaat itse olla hieman utelias, tai sitten vain osaat olla varsin sanoisinko osaava ja samalla erittäin kiinnostunut?Niin, ehkä siihen asiaan palaan jälleen seuraavassa blogissani, sillä osaanhan itse aistia, että aika haluaa asettua jälleen sekä esiin että hieman suuremmin myös minuun, eli olen irti ajattomuudesta, kun olen vain tavallisena ihmisenä oleva vanha mies eli Erkki.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti